KUKA OLEN?

  Olen Irja Sokka, terveystieteiden maisteri (TtM), työskentelen johtavana asiantuntijana Etelä-Savon ELY-keskuksessa yrittäjyyden ja osaamisen palveluissa. Työhöni kuuluu mm. maahanmuutto-, romani- ja työllisyysasiat sekä ESR-hanke- ja kehittämistyö, toimin myös työyhteisöni työhyvinvointityöryhmän puheenjohtajana.

Olen toiminut luottamustehtävissä ja v. 1984 lähtien, mm. Kuopion kaupunginvaltuuston pj:na. Tällä hetkellä olen Kuopion kaupungi valtuutettu, Servica Oy:n hallituksen pj. ja Pohjois-Savon maakuntavaltuuston jäsen. Toimin myös Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunnan varaedustajana.

Perheeseeni kuuluu kolme aikuista lasta ja neljä lastenlasta, avopuoliso ja kissa. Harrastan kuvataiteita, kuorolaulua, kuntoliikuntaa, yhdistystoimintaa, maalla rakennusten kunnostamista ja rakentamista, kissoja, marjastusta, kasvimaan hoitoa, vesillä oloa ... 

Taustaa 
Olen syntynyt siirtokarjalaisten perheeseen. Sukuni juuret ovat menetetyssä Karjalassa, molempien vanhempien kotipaikka oli Sortavalassa. Äitini oli maatalon tytär ja isäni Laatokan kalastaja. Isäni palveli suomen puolustusvoimissa sotien ajan, suoraan armeijasta rintamalle. Äitini evakuoitiin karjavaunuissa ensin Joensuuhun ja sieltä Ouluun, toisella evakuoinnilla Tampereen suuntaan, osallistui tuolloin jo karjan tuomiseen luovutettavilta alueilta. Lopulta isä ja äiti muuttivat Kuopion maalaiskuntaan, Kallaveden äärelle, isä jatkoi kalastajana ja pienviljelijänä äitini kanssa. Elämä aloitettiin alusta, pystyttämällä ensin talo ja raivaamalla peltoa lisää. Meitä oli lopulta viisi sisarusta, minä toiseksi nuorin.

Miksi kerron tätä, siksi, että arvostan työtä, jota edeltävät sukupolvet ovat tehneet Suomen ja oman perheensä eteen. Ei meillä koskaan ollut nälkä, aina oli kalaa ja ne muutamat lehmät lypsivät maitoa. Mutta työhön saatiin osallistua jo pienestä pitäen. Ja kaipa se työnteko on jäänyt elämäntavaksi. Isäni kuoli, kun olin 10 vuoden vanha, äiti sinnitteli lasten kanssa, lopulta muutettiin kaupunkiin, kun äiti sai töitä Lihakunnalta. 

Minä aloitin koulutieni kansakoulussa, mutta olin sopivan ikäinen, kun Kuopiossa alkoi kokeiluperuskoulu, pääsin jatkamaan sinne. Se oli minun onneni, että pääsin ilmaiseen kouluun. Ei minulla olisi ollut varaa yksityiseen keskikouluun tai lukioon. Kiitos hyvinvointiyhteiskunnan, riippumatta varallisuudesta, lapset pääsivät tasaveroisesti opiskelemaan. Peruskoulun jälkeen pääsin opiskelemaan myös Lukioon, mutta samanaikaisesti myös II-asteen terveydenhuoltoalan tutkintoon. Valitsin ammatillisen koulutuksen, ja valmistuin sieltä ensimmäiseen ammattiini laboratorionhoitajaksi. Muistan vieläkin, kun silloinen Linnanpellon lukion rehtori puhutteli minua, kun valitsin ammatillisen koulun, jonka kautta pääsin nopeammin työelämään, että hukkaan kykyjäni. No siitä sisuuntuneena aloitin heti kun, mahdollista iltalukion Kallaveden aikuislukiossa työn ohella. Ja sillä tiellä ollaan opiskelu työnohessa, on aina vienyt minua eteenpäin työuralla, erikoistuminen terveydenhuoltoalalla, sitten yliopisto-opinnot, siinä rinnalla ja välillä töissä mm. sairaanhoidonopettajana. Pedagogisen opettajan pätevyyden tein myöhemmin lisätutkinnoksi.

Elämä kuljetti eri mutkien kautta eteenpäin, syntyi kolme lasta, avioero, ja jälleen eteenpäin. Nyt lapset ovat aikuisia ja saan olla neljän, piennen pojan mummo. 

Työtehtävät veivät terveydenhuoltoalalta ja kolmannelta sektorilta valtion virkaan, jossa voin tukea työllistymistä, kehittää hankkeiden kautta ihmisten elämää ja toimivampaa yhteiskuntaa, edistää tasa-arvoa. Työni kautta saan olla aktiivisesti kehittämässä Savoja ja tätä meidän yhteiskuntaamme myös tulevaisuuden strategioiden näkökulmasta. On tehtävä koko ajan työtä paremman tulevaisuuden eteen ja sen varmistamiseksi, että jatkossakin täällä on hyvä asua ja elää, ja että meille riittää työtä ja elinvoimaa. 

Omat juuret, lapsuuden ja aikuisuuden kokemukset ovat olleet myös pohjana sille, miksi olen ollut politiikassa mukana. Haluan puolustaa sotien jälkeen rakennettua hyvinvointiyhteiskuntaa, joka antaa mahdollisuuden kaikille, tuloeroista riippumatta mm. päivähoitoon, opiskeluun ja etenemiseen yhteiskunnassa. Hyvinvointiyhteiskunta toteutuu paraiten kunnassa. Kunta toteuttaa käytännössä hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteita takaamalla palvelut niin, että ihmisillä on arjessa toimivat tasaveroiset julkiset palvelut kaikille ikäryhmille neuvolasta ikääntyvien palveluihin. Päätöksenteko ja yhteisten asioiden hoitaminen vaatii aktiivista kuntalaisuutta. Muutoksen aikaansaamiseksi pitää olla mukana vaikuttamassa, ei olemassa kasvotonta "päätöksentekokoneistoa", vaan jokaisen päätöksen takana on ihminen. .





Irja Vaalikuva 2017
  num1


PÄÄTÖKSENTEKO JA KASVAVA ELINVOIMAINEN KUOPIO


Haluan olla edelleen vaikuttamassa oman kuntani päätöksentekoon ja tulevaisuuden suuntaan. Kuopion tulee olla kasvava, elinvoimainen ja houkutteleva paikka yrittämiselle sekä työnteolle. Tänne tulee aktiivisesti synnyttää uusia työpaikkoja ja pitää huolehtia siitä, että entiset työpaikat säilyvät. Kuopion tulee olla turvallinen, hyvinvoiva ja vastaanottava kaupunki, jossa on hyvä elää ja jonne voi juurtua. 

Kuopion politiikan on taattava aktiivinen työ- ja elinkeinojen kehittäminen, sekä laadukkaat palvelut eri-ikäisille ja eri elämäntilanteessa oleville asukkailleen.  

Laadukkaasta ja monipuolisesta koulutuksesta on huolehdittava, Kuopion tulee olla esimerkillinen koulutus- ja opiskelukaupunki.  Itä-Suomen yliopisto, tutkimus- ja kehittämistyö, sekä uusi Savilahden oppilaitoskampus vahvistaa ja luo uutta elinvoimaa Kuopiolle ja koko Itä-Suomelle. 

Vain vaikuttamalla voi olla osallisena päätöksenteossa, joka palvelee ja suuntaa nykyistä ja tulevaisuuden Kuopiota kaupunkina, mutta samanaikaisesti myös Kuopion seutua, Pohjois- Savoa ja koko Itä-Suomea. 

Kuopio on Itä-Suomen veturi, sen toimintakykyisyydestä ja elinvoimasta on huolehdittava! 

  num12

 

TOIMIVAT PALVELUT

Päätöksenteossa on kuunneltava ihmisiä ja sitä arkea mitä me kuopiolaiset elämme. Lapset ensin, nuoret, työikäiset, ikääntyvät ja vanhukset. Lapset ovat tulevaisuus, meidän on taattava lapsiperheille mahdollisimman hyvät palvelut ja tarvittaessa riittävästi tukea. Nuoria on kuunneltava ja vastattava heidän tarpeisiinsa ajoissa, etenkin mielenterveyspalveluihin on päästävä nopeammin. Koulutuspaikkoja tulee olla riittävästi, että nuoret pääsevät eteenpäin ja löytävät mahdollisimman joustavasti työuran alkuun. Työpaikkakehityksestä on huolehdittava aktiivisella elinkeinopolitiikalla. Hyvinvointi- ja ehkäisevät palvelut ovat tärkeitä kaikenikäisille kuopiolaisille, mutta erityisen merkityksellisiä ne ovat ikääntyville kuopiolaisille, että heidän toimintakykyisyytensä ja kotona asuminen olisi mahdollista mahdollisimman pitkään. Vanhusväestön palveluita on pystyttävä tarjoamaan monipuolisesti ja viiveettä. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on turvattava monipuolisesti ja siten, että ne ovat saavutettavissa myös haja-asutusalueiden asukkaille joustavasti. Terveydenhuollon palveluissa on rakennettava entistä toimivampaa palvelurakennetta perusvalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä niin, että kuntalainen pääsee nopeasti tarvitsemaansa palveluun, ilman turhia viiveitä tai eri järjestelmien turhia hallinnollisia rajoja. 

Olemme valmistautumassa uuteen Sote- uudistukseen ja hyvinvointialueisiin. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman yksi tavoitteista on palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että Suomessa asuva henkilö saa terveydentilansa vaatimat riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut – riippumatta asuinpaikasta, sosioekonomisesta asemasta tai taloudellisesta tilanteesta 

Tarvitsemme uudistuksen, että kuntalaiset saavat jatkossakin hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut.  Alueen kuntien väestömäärät, väestön ikärakenne ja sairastavuus tuovat paineita erityisesti terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiselle. Myös kehittyneet terveydenhuollon hoitomenetelmät, mahdollistavat laadukkaat palvelut koko väestölle. Uudistuksella pyritään myös turvaamaan riittävät resurssit. Kuopion tullee olla mukana aktiivisesti kehittämässä oman alueen Sote- palvelumallia niin, että kuopiolaisten näkökulma tulee riittävästi huomioiduksi. Samalla kuitenkin kehitetään ja huolehditaan myös nykyisistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, että siirtymä uuteen palvelumalliin olisi mahdollisimman joustava.

  num13


VIREÄ KUOPIO, MONIPAIKKAINEN ASUMINEN



Kuopiolle monipaikkainen asuminen ja sen vahvistaminen on myönteinen mahdollisuus. Kuopion kaupunkirakenne, liitoskunta-alueineen antaa loistavan uuden sysäyksen uudentyyppiseen asumiseen ja työskentelyyn kaupungissamme. Tämä edellyttää meiltä tietoista panostamista infraan, digitaalisuuteen ja palvelurakenteeseen, että nykyinen etätyö ja monipaikkainen asuminen on esteetöntä sekä paikkariippumatonta. Monipaikkainen asuminen onnistuessaan tuo mukanaan uutta vireyttä koko Kuopion kaupunkialueelle. Se rikastuttaa asuinalueita ja tukee palveluiden saatavuutta myös maaseutualueilla.

Monipaikkaisuudella tarkoitetaan laajasti ihmisten elinympäristön koostumista useasta eri paikasta ja heidän säännöllisestä liikkumisestaan näiden paikkojen välillä (Haukkala 2011). Monipaikkaisuus ilmenee vapaa-ajan asuntoina tai kakkosasuntoina, päivittäisen asiointiympäristön ja työssäkäyntialueen ulkopuolella harrastamisena, opiskeluna toisella paikkakunnalla tai uusperheiden useampana kotina. 

Sitran selvityksiä 54:
"Monipaikkaisuus liittyy globalisaatioon, työmarkkinoiden joustavuuden lisääntymisen sekä kotitalouksien vaurastumiseen ja perherakenteiden murrokseen. Sitä vauhdittaa digitalisaation mahdollistama paikkariippumattomuus. 

Monipaikkaisuus on myös mahdollisuus. Ehkä haastavin, mutta samalla hedelmällisin kysymys liittyy siihen, kuinka tulevaisuuden Suomessa kyetään yhdistämään kaupunkiympäristön ja tiheän asutuksen taloudellinen aktiivisuus, virikkeellisyys, rikas vuorovaikutus, monimuotoisuus ja luovuus maaseudun rauhaan, väljyyteen ja luonnonläheisyyteen. Jos tässä onnistutaan, Suomella voi olla ainutlaatuinen kansainvälinen kilpailuvaltti."
  num4

ILMASTOPOLITIIKKA JA KIERTOTALOUS

Ilmastopolitiikka on myös kuntapolitiikkaa, mikä on huomioitava kaikessa päätöksenteossa. Meidän on löydettävä kestäviä, vihreitä ratkaisuja energian tuotantoon ja kulutukseen. Meidän on myös löydettäviä kestäviä ratkaisuja liikenteeseen, liikkumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen, tuotantoprosesseihin. Kiertotalous- ajattelu mahdollistaa yhteisen strategian avulla saavuttaa kestävä tasapaino luonnonvarojen kestävyydessä ja ilmastotavoitteiden kanssa. 

Digitaaliset ratkaisut ja uuden teknologiat on otettava käyttöön helpottamaan niin päivittäisiä palveluita kuin myös elinkeinojen toimintoja. Ilmastopolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa tarvitsemme ajattelun ja asenteiden muutosta

"Pohjois-Savon ilmastotiekartta:

Vahva ilmastokulttuuri
Vahva ilmastokulttuuri tarkoittaa ilmastokestävän elämän mahdollisuuksien luomista, ilmasto-osaamisen parantamista, tiedon ja tutkimuksen hyödyntämistä sekä yhteistyötä ilmastotyössä.

Kiertotaloudella kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä Kiertotalous on talousmalli, minkä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaali- ja energiavirrat kestävästi. Tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilytetään mahdollisimman kauan. Tämä edesauttaa myös elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn sekä vastuullisuuden turvaamisessa ja parantamisessa."

INHIMILLINEN RAKASTAVA KUOPIO

!Olen kristitty humanisti, pidän sitä velvollisuutenani. Jos humanistit eivät puutu ihmisarvon vähättelyyn, antisemitismiin ja vähemmistöjen syrjintään, kuka sen tekee?" (Jukka- Pekka Puron haastattelu, HS Viikko 03/2021) Tämä luonnehdinta osui silmiini artikkelia lukiessani. Siteerasin sitä, koska voin samaistua siihen.

Teen työtäni myös maahanmuuttajien ja vähemmistöjen kanssa, työttömien, joiden on haastavaa päästä työhön kiinni, toimin yhdistyksissä, joissa tuetaan mielenterveyskuntoutujia ja tai muuten heikossa asemassa olevia, että arkielämän saisi toimimaan. Kuopion on oltava kaikkien ihmisten koti, riippumatta omasta kulttuuritaustasta. 

Meidän tulee vaalia ihmisarvoa, puolustaa niitä, joilla ei ole ääntä, tehdä työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta, niin että ketään ei syrjitä oman kulttuurisen taustan tai muun syyn vuoksi. Kuopion tulee olla saavutettava kaikille, hyvät väestösuhteet ovat peruslähtökohta Kuopion "Hyvän elämän pääkaupungille".  

 



OTA YHTEYTTÄ.


Irja Vaalikuva 2 2017


Ajankohtaiset kampanjatiedot ja kuulumisia sosiaalisessa mediassa. Seuraa ja osallistu!

IrjaFacebook      IrjaTwitter     Irja Instagram

 IRJA SOKKA, NUMERO 203, KUOPIO
p . 050 3130773

irja@irjasokka.fi


© FurtherForm 2021
Design based on: HTML5 UP